Materiaalien kierrätys ja hyötykäyttö edistävät kiertotaloutta, jossa pyritään luomaan taloudellista arvoa aiempaa vähemmästä materiaalimäärästä sekä säilyttämään materiaalit ja niihin sitoutunut arvo taloudessa mahdollisimman pitkään. Käytännössä tämä merkitsee materiaalitehokkuuden parantamista, tuotteiden eliniän pidentymistä ja ilmastopäästöjen vähenemistä luonnonvarojen kulutuksen vähentyessä. Kestäviä hankintoja edistämällä voidaan saavuttaa samalla sekä kustannussäästöjä että vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä.
Digitaalisten palvelujen lisäämisellä voidaan paitsi parantaa palvelujen laatua myös vähentää materiaalien kulutusta ja liikkumisen tarvetta. Muita säästävän kulutuksen tapoja ovat esimerkiksi tavaroiden yhteiskäyttö ja erilainen uudelleenkäyttö.
Kiertotalouden edellytyksenä on materiaalien tehokas kierrätys. EU:n jätedirektiivin tavoitteena on yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostaminen 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Yhdyskuntajätteestä on kierrätettävä 50 % vuoteen 2020 mennessä ja tavoite tiukentuu 5 vuoden välein 5 prosentilla. Tavoitteisiin yltäminen edellyttää merkittäviä muutoksia nykyiseen jätehuoltojärjestelmään.
Kulutuksen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittävät, minkä vuoksi kunnan on tärkeää näyttää esimerkkiä kulutuksen vähentämisessä ja kannustaa kuntalaisia sekä yrityksiä kestäviin ja päästöjä vähentäviin kulutustapoihin.